Yhteistä tilaa etsimässä

Seurakunnan kokoontumistila on ollut hyvin tärkeä keskustelunaihe. Vanha seurakuntakeskus on purettu vuonna 2015, eikä päätöstä pysyvämmästä tilaratkaisusta ole seurakunnassa vielä pystytty tekemään.

Seurakunnan toimintaa toteutetaan tällä hetkellä useissa eri tiloissa, jotka ovat joko vuokralla tai seurakunnan omistuksessa. Lisäksi toimintaa toteutetaan yhteistyökumppanien tiloissa. Toimivan kokoontumistilan tarve Vääksyssä yhdistää seurakuntalaisia ja työntekijöitä.

Seurakunnan kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa on käyty keskustelua noin 2,5 miljoonan euron uudisrakennuksesta entisen seurakuntakeskuksen tontille. Kyseisen suuruinen rakennusinvestointi on mahdollista tehdä seuraavilla edellytyksillä:

·         seurakunnan myytävissä oleva kiinteä ja irtain omaisuus realisoidaan

·         käytetään rahastojen varoja sekä muita likvidejä varoja 1,3 miljoonaa euroa

·         investointia varten otetaan n. 1 miljoonan euron suuruinen laina

Seurakunnan kiinteää omaisuutta ovat maa- ja metsäalueet sekä rakennukset (kirkot, siunauskappelit, leirikeskus Kinismaja). Hallinnollisine menettelyineen kiinteän omaisuuden realisointi vie 6-8 kuukautta – edellyttäen, että omaisuudelle on ostajia. Irtainta omaisuutta ovat seurakunnan omistuksessa olevat asunto-osakkeet (4 kpl).

Seurakunnalla on vain yksi ”rahapussi”. Sieltä joudutaan maksamaan toiminnan kaikki kustannukset mukaan lukien toimitilojen hankintaan ja kunnossapitoon tarvittavat menot. Jos toimitiloihin käytetään enemmän varoja, jää muihin toimintakuluihin luonnollisesti vähemmän rahaa. Suurin toimintakulu seurakunnalla on henkilöstömenot. Puheena olleen uudisrakennusinvestoinnin toteutumisesta seuraa tarve sopeuttaa henkilöstömenoja seuraavien 5-8 vuoden aikana noin kolmanneksella. Kun investoinnit vaikuttavat 20-40 vuotta, tulee muita toimintakuluja tarkastella myös riittävän pitkällä aikavälillä. Kaikki toimintamenot, mukaan lukien kiinteistöjen ja toimitilojen menot, maksetaan viime kädessä seurakunnan saamilla kirkollisverotuloilla ja valtion antamalla rahoituksella. Seuraavien vuosien aikana seurakunnan käytettävissä olevat tulot vähenevät ilman investointejakin.

 

Talouden sopeuttaminen

Asikkalan seurakunnan jäsenmäärä noudattaa valtakunnallista trendiä: jäsenmäärä ja sen myötä verotulokertymä laskee. Arvioitu jäsenmäärä vuonna 2023 on n. 5500, jolloin kirkkoonkuulumisprosentti olisi n. 67. Jäsenmäärän kehitykseen vaikuttavat muuttoliike, syntyneet ja kuolleet sekä kirkosta eronneet ja siihen liittyneet. Seurakunnan jäsenmäärään pohjautuvan kirkollisverotulon on arvioitu laskevan vuoteen 2023 noin 1,33 miljoonaan euroon.

Ilman kaavaillun suuruista uudisrakennusinvestointiakin seurakunnan talous edellyttää sopeuttamista, joka väistämättä tulee kohdistumaan henkilöstömenoihin. Verotulojen vähenemisen johdosta henkilöstövähennykset voidaan kuitenkin toteuttaa maltillisesti harkitsemalla jokaisen vapautuvan viran ja tehtävän täyttämistä ja organisoimalla työtä uudelleen.

On tuotu esille mahdollisuus nostaa seurakunnan kirkollisveroprosenttia. Asikkalan seurakunnassa kirkollisveroa on nostettu viimeksi vuonna 2015 1,65 prosentista 1,75 prosenttiin. Kirkollisveroa maksetaan Asikkalassa tällä hetkellä keskimäärin 248€/jäsen. Tampereen hiippakunnan seurakuntien kirkollisveron keskiarvo on 1,46 %, ja vastaavan kokoisten seurakuntatalouksien ryhmässäkin Asikkalan kirkollisveroprosentti on korkeimpia ja yli keskiarvon (1,58). Kirkkohallitus on hiljattain antanut seurakunnille suosituksen kirkollisveroprosentin laskemisesta. Veroprosentin nostaminen Asikkalassa ei ole realistista.

Korjausinvestointien lykkääminen ei säästä, vaan siirtää ja lisää korjausinvestointien määrää tulevaisuudessa. Alkuvuodesta 2018 ratkeaa Asikkalan kirkon ja siunauskappelin korjaustarpeet, ja niiden osalta saadaan selville tarkempi investointitarve. Vääksyn liikekeskustassa sijaitsevien Maijan ja Martin kammarien käytettävyyttä lisätään ilmanvaihdon parannustyöllä, joka saatetaan loppuun vuoden 2018 alkupuolella.

Seurakunnan vuokrakulut ovat tällä hetkellä n. 100 000 € vuodessa. Luopumalla vuokratiloista säästetään, mutta ei vuokrakuluja vastaavaa summaa: jokainen oma kiinteistö aiheuttaa käyttö- ja ylläpitokuluja.

Seurakunnan taloudelliseen tilanteeseen voi perehtyä tarkemmin tutustumalla vuoden 2018 toiminta ja talousarvioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmiin 2019-2020.

Vuoden 2018 talousarviossa (kirkkovaltuuston käsittelyssä 13.12.2017):

  • toimintatuottoja on 176 350 €, joista metsätalouden tuottoja 40 000 €

  • toimintakuluja on 1 544 641 €, josta

    • henkilöstökuluja 804 270 €

    • vuokrakuluja 98 500 €

  • kirkollisverotuloja 1 441 500 €

  • valtionrahoituksen arvioidaan olevan 161 000 € vuosittain

  • rahavarojen riittävyys 31.12.2016 on ollut 365 pvää

 

Mahdollisuuksia?

Seurakunnan yhteisen toimitilan tarve edellyttää ratkaisemista. Uudisrakentamisen lisäksi on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Asikkalan seurakunnan talous on tällä hetkellä tasapainossa. Seurakunnalla on varaa kohtuulliseen tilainvestointiin verotulojen heikkenemisestä huolimatta. Nykytilanne mahdollistaa myös täysin uudenlaista ajattelua tilakysymyksen ratkaisemiseksi.

Esimerkiksi:

  • Kalmarintien kiinteistön tontille haetaan kaavamuutos, joka mahdollistaa asuinrakentamisen. Kerrostalon alakertaan voitaisiin sijoittaa seurakunnan toimitilat. Tässä mallissa seurakunta olisi omistajana. Tontti pysyy seurakunnan omistuksessa.

  • Ns. elämänkaarimallin mukainen vuokrarakennus kanavan rannan tontilla esimerkiksi asuinkiinteistön tai palveluasuntotalon alakerrassa. Tässä vaihtoehdossa seurakunta olisi vuokralainen. Tontti pysyy seurakunnan omistuksessa.

  • Tontin lohkomisen sekä myymisen kautta voitaisiin rahoittaa seurakunnan toimitilainvestointi. Tämä prosessi veisi 2-3 vuotta.

  • Seurakunta hankkii toimitilat olemassa olevasta liikekiinteistöstä Vääksystä joko kiinteistön osakkeiden omistajana tai vuokralaisena.

 

Ratkaisun vaikeus

Seurakuntia haastetaan muuttuvan toimintaympäristön keskellä uudenlaiseen toimitila-ajatteluun. Uudenlaisessa tila-ajattelussa meidän tulisi osata ottaa huomioon hyvin laajasti yhteisön tarpeet ja yhteisöllisyyden luomisen mahdollisuudet. Miten rakennamme yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia uudella tavalla? Yhteisöllisyyttä rakennetaan yhdessä tekemällä ja toisia ymmärtäen.

Toimitilan tulee mukautua joustavasti toimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Hanke on vastuullinen teko, jossa tulee huomioida taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino.  Seurakunnan omaisuuden vastuullisina hoitajina meidän on ajateltava pitkälle tulevaisuuteen.

Mikäli kirkkovaltuusto hyväksyy puheena olleen 2,5 miljoonan uudisrakennusinvestoinnin, se joutunee hyväksymään samalla henkilöstömenojen kolmanneksen vähennyksen. Tämä tarkoittaa seurakunnan toiminnan uudelleen organisoimista merkittävästi nykyistä vähemmällä työntekijämäärällä.

Yhteistä tilaa etsimässä

14.12.2017 06.21

IMG_4288_XL.jpg

Yhteistä tilaa etsimässä

Seurakunnan kokoontumistila on ollut hyvin tärkeä keskustelunaihe. Vanha seurakuntakeskus on purettu vuonna 2015, eikä päätöstä pysyvämmästä tilaratkaisusta ole seurakunnassa vielä pystytty tekemään.

Seurakunnan toimintaa toteutetaan tällä hetkellä useissa eri tiloissa, jotka ovat joko vuokralla tai seurakunnan omistuksessa. Lisäksi toimintaa toteutetaan yhteistyökumppanien tiloissa. Toimivan kokoontumistilan tarve Vääksyssä yhdistää seurakuntalaisia ja työntekijöitä.

Seurakunnan kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa on käyty keskustelua noin 2,5 miljoonan euron uudisrakennuksesta entisen seurakuntakeskuksen tontille. Kyseisen suuruinen rakennusinvestointi on mahdollista tehdä seuraavilla edellytyksillä:

·         seurakunnan myytävissä oleva kiinteä ja irtain omaisuus realisoidaan

·         käytetään rahastojen varoja sekä muita likvidejä varoja 1,3 miljoonaa euroa

·         investointia varten otetaan n. 1 miljoonan euron suuruinen laina

Seurakunnan kiinteää omaisuutta ovat maa- ja metsäalueet sekä rakennukset (kirkot, siunauskappelit, leirikeskus Kinismaja). Hallinnollisine menettelyineen kiinteän omaisuuden realisointi vie 6-8 kuukautta – edellyttäen, että omaisuudelle on ostajia. Irtainta omaisuutta ovat seurakunnan omistuksessa olevat asunto-osakkeet (4 kpl).

Seurakunnalla on vain yksi ”rahapussi”. Sieltä joudutaan maksamaan toiminnan kaikki kustannukset mukaan lukien toimitilojen hankintaan ja kunnossapitoon tarvittavat menot. Jos toimitiloihin käytetään enemmän varoja, jää muihin toimintakuluihin luonnollisesti vähemmän rahaa. Suurin toimintakulu seurakunnalla on henkilöstömenot. Puheena olleen uudisrakennusinvestoinnin toteutumisesta seuraa tarve sopeuttaa henkilöstömenoja seuraavien 5-8 vuoden aikana noin kolmanneksella. Kun investoinnit vaikuttavat 20-40 vuotta, tulee muita toimintakuluja tarkastella myös riittävän pitkällä aikavälillä. Kaikki toimintamenot, mukaan lukien kiinteistöjen ja toimitilojen menot, maksetaan viime kädessä seurakunnan saamilla kirkollisverotuloilla ja valtion antamalla rahoituksella. Seuraavien vuosien aikana seurakunnan käytettävissä olevat tulot vähenevät ilman investointejakin.

 

Talouden sopeuttaminen

Asikkalan seurakunnan jäsenmäärä noudattaa valtakunnallista trendiä: jäsenmäärä ja sen myötä verotulokertymä laskee. Arvioitu jäsenmäärä vuonna 2023 on n. 5500, jolloin kirkkoonkuulumisprosentti olisi n. 67. Jäsenmäärän kehitykseen vaikuttavat muuttoliike, syntyneet ja kuolleet sekä kirkosta eronneet ja siihen liittyneet. Seurakunnan jäsenmäärään pohjautuvan kirkollisverotulon on arvioitu laskevan vuoteen 2023 noin 1,33 miljoonaan euroon.

Ilman kaavaillun suuruista uudisrakennusinvestointiakin seurakunnan talous edellyttää sopeuttamista, joka väistämättä tulee kohdistumaan henkilöstömenoihin. Verotulojen vähenemisen johdosta henkilöstövähennykset voidaan kuitenkin toteuttaa maltillisesti harkitsemalla jokaisen vapautuvan viran ja tehtävän täyttämistä ja organisoimalla työtä uudelleen.

On tuotu esille mahdollisuus nostaa seurakunnan kirkollisveroprosenttia. Asikkalan seurakunnassa kirkollisveroa on nostettu viimeksi vuonna 2015 1,65 prosentista 1,75 prosenttiin. Kirkollisveroa maksetaan Asikkalassa tällä hetkellä keskimäärin 248€/jäsen. Tampereen hiippakunnan seurakuntien kirkollisveron keskiarvo on 1,46 %, ja vastaavan kokoisten seurakuntatalouksien ryhmässäkin Asikkalan kirkollisveroprosentti on korkeimpia ja yli keskiarvon (1,58). Kirkkohallitus on hiljattain antanut seurakunnille suosituksen kirkollisveroprosentin laskemisesta. Veroprosentin nostaminen Asikkalassa ei ole realistista.

Korjausinvestointien lykkääminen ei säästä, vaan siirtää ja lisää korjausinvestointien määrää tulevaisuudessa. Alkuvuodesta 2018 ratkeaa Asikkalan kirkon ja siunauskappelin korjaustarpeet, ja niiden osalta saadaan selville tarkempi investointitarve. Vääksyn liikekeskustassa sijaitsevien Maijan ja Martin kammarien käytettävyyttä lisätään ilmanvaihdon parannustyöllä, joka saatetaan loppuun vuoden 2018 alkupuolella.

Seurakunnan vuokrakulut ovat tällä hetkellä n. 100 000 € vuodessa. Luopumalla vuokratiloista säästetään, mutta ei vuokrakuluja vastaavaa summaa: jokainen oma kiinteistö aiheuttaa käyttö- ja ylläpitokuluja.

Seurakunnan taloudelliseen tilanteeseen voi perehtyä tarkemmin tutustumalla vuoden 2018 toiminta ja talousarvioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmiin 2019-2020.

Vuoden 2018 talousarviossa (kirkkovaltuuston käsittelyssä 13.12.2017):

toimintatuottoja on 176 350 €, joista metsätalouden tuottoja 40 000 €

toimintakuluja on 1 544 641 €, josta

henkilöstökuluja 804 270 €

vuokrakuluja 98 500 €

kirkollisverotuloja 1 441 500 €

valtionrahoituksen arvioidaan olevan 161 000 € vuosittain

rahavarojen riittävyys 31.12.2016 on ollut 365 pvää

 
Mahdollisuuksia?

Seurakunnan yhteisen toimitilan tarve edellyttää ratkaisemista. Uudisrakentamisen lisäksi on olemassa muitakin vaihtoehtoja. Asikkalan seurakunnan talous on tällä hetkellä tasapainossa. Seurakunnalla on varaa kohtuulliseen tilainvestointiin verotulojen heikkenemisestä huolimatta. Nykytilanne mahdollistaa myös täysin uudenlaista ajattelua tilakysymyksen ratkaisemiseksi.

Esimerkiksi:

Kalmarintien kiinteistön tontille haetaan kaavamuutos, joka mahdollistaa asuinrakentamisen. Kerrostalon alakertaan voitaisiin sijoittaa seurakunnan toimitilat. Tässä mallissa seurakunta olisi omistajana. Tontti pysyy seurakunnan omistuksessa.

Ns. elämänkaarimallin mukainen vuokrarakennus kanavan rannan tontilla esimerkiksi asuinkiinteistön tai palveluasuntotalon alakerrassa. Tässä vaihtoehdossa seurakunta olisi vuokralainen. Tontti pysyy seurakunnan omistuksessa.

Tontin lohkomisen sekä myymisen kautta voitaisiin rahoittaa seurakunnan toimitilainvestointi. Tämä prosessi veisi 2-3 vuotta.

Seurakunta hankkii toimitilat olemassa olevasta liikekiinteistöstä Vääksystä joko kiinteistön osakkeiden omistajana tai vuokralaisena.

 
Ratkaisun vaikeus

Seurakuntia haastetaan muuttuvan toimintaympäristön keskellä uudenlaiseen toimitila-ajatteluun. Uudenlaisessa tila-ajattelussa meidän tulisi osata ottaa huomioon hyvin laajasti yhteisön tarpeet ja yhteisöllisyyden luomisen mahdollisuudet. Miten rakennamme yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia uudella tavalla? Yhteisöllisyyttä rakennetaan yhdessä tekemällä ja toisia ymmärtäen.

Toimitilan tulee mukautua joustavasti toimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Hanke on vastuullinen teko, jossa tulee huomioida taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino.  Seurakunnan omaisuuden vastuullisina hoitajina meidän on ajateltava pitkälle tulevaisuuteen.

Mikäli kirkkovaltuusto hyväksyy puheena olleen 2,5 miljoonan uudisrakennusinvestoinnin, se joutunee hyväksymään samalla henkilöstömenojen kolmanneksen vähennyksen. Tämä tarkoittaa seurakunnan toiminnan uudelleen organisoimista merkittävästi nykyistä vähemmällä työntekijämäärällä.

« Uutislistaukseen