Kinkerit, lukukinkerit, lukuset

ovat olleet alun perin kirkon pitämiä kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Ennen oppivelvollisuuden voimaantuloa lukukinkereillä oli lukutaidon ja katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina erittäin huomattava kansansivistyksellinen vaikutus. Kinkerit olivat osa kirkon kasteopetusta, kristillistä kasvatusta.

1600-luvulla alkanut kinkeriperinne jatkuu edelleen lähinnä maaseudulla, jossa niillä on lähinnä yhteisöllistä merkitystä. Vuosittain Suomessa järjestetään kinkereitä runsaat 3000  ja niihin osallistuu noin 65 000 suomalaista.

Kinkerit eivät ole pelkästään kristinopin, Raamatun ja virsien opetustilaisuuksia vaan myös eräänlaisia seurakunnan tutuksitulemisia, jossa kerrotaan seurakunnan työstä ja jopa tutstututaan uusiin työntekijöihin.

Katekismuksen mukaan


Jumala jakaa armoaan sanansa ja sakramenttiensa välityksellä. Kristus itse on asettanut kasteen ja ehtoollisen. Ne ovat sakramentteja, sillä niissä Jumalan sana on yhdistynyt aineeseen: veteen, leipään ja viiniin. Sakramentit ovat armon näkyviä merkkejä, joihin voimme tarttua uskolla. Kasteessa ja ehtoollisessa Kristus on todellisella ja havaittavalla tavalla meidän keskellämme.

 

Vuoden 2019 kinkeillä tutustumme paremmin Kasteeseen.