Hiljaista viikoa pitkin kohti pääsiäistä

Hiljaisen viikon viettäminen kristillisessä kirkossa on ikivanha tapa, jota vietettiin Jerusalemissa jo 300-luvulla.

Viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan seuraamaan kärsimyshistorian tapahtumia.

Palmusunnuntai

Palmusunnuntaita vietetään pääsiäistä edeltävänä sunnuntaina. Silloin Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntaina muistellaan, miten Jeesus ennen kuolemaansa ratsasti aasilla pääsiäisjuhlille Jerusalemiin ja miten ihmiset silloin heittivät hänen kulkureitilleen palmunoksia (Joh. 12:12–24).

Pohjoisemmissa maissa on käytetty pajunoksia palmunoksien sijasta. Palmunoksa ja pajut ovat tässä yhteydessä toivon, voiton ja Kristuksen kuninkuuden vertauskuvia. Kristuksen seuraajille ne merkitsevät ikuisen elämän tunnusta. (vrt. Ilm. 7:9).

Kiirastorstai

Kiirastorstaina Jeesus asetti ehtoollisen sakramentin (Luuk. 22:14–20). Pyhäpäivän tekstien sisältönä on Jeesuksen ja opetuslasten viimeinen ateria sekä ehtoollisen sakramentin asettaminen. Kiirastorstaina Jeesus pesi myös opetuslasten jalat.

Kiirastorstai-iltana ja -yönä Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan voimaa Isältään. Tuolloin Mestarinsa kavaltanut Juudas johdatti Jeesuksen viholliset, juutalaisen temppelipapiston, saddukeukset ja roomalaiset sotilaat pidättämään Jeesuksen.

Kiirastorstai-illan messun päättyessä alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja pukea mustaan.

Pitkäperjantai

Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, joka on kirkkovuoden merkittävimpiä juhlapäiviä. Silloin muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatalla. Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme, hänen sovitustyönsä on täytetty. Surun ohella pitkäperjantaihin liittyy myös kiitollisuus, sillä Kristus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit.

Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertainen ja karu, jota leimaa ristin äärellä viipyminen, johon kehotetaan: Katsokaa ristinpuuta, jolle maailman Vapahtaja on naulittu. Virret lauletaan usein ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Liturginen väri on musta, murheen ja kuoleman väri. Alttari on riisuttu. Kynttilöitä ei käytetä lukuun ottamatta jumalanpalveluksen symboliikkaan liittyvää Kristus-kynttilää. Kukkien sijasta voidaan käyttää viittä punaista ruusua ja orjantappurakruunua.

Pääsiäinen

Pääsiäinen julistaa Kolmiyhteisen Jumalan rakkauden voittoa pimeyden valloista. Liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseen, ilon, puhtauden ja riemun väriin. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys (kunnia, halleluja) soi jälleen.

Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo.  Toisena pääsiäispäivänä iloitaan ylösnousseen Kristuksen ilmestymisestä Emmauksen tien opetuslapsille. Pääsiäisestä alkaa 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

 

 

kamarikuoro Cantus Aquaen konsertti Asikkalan ja Sysmän kirkossa